J. Kalervo Kauppi syntyi Petäjävedellä Kuivasmäen kylässä 6.8.1907. Hänen vanhempansa olivat petäjävetinen Fritjof Kauppi, s. 1868, k. 1943 ja Multialta kotoisin oleva Aina Ruoranen, s. 1878, k.1968. Kalervolla oli yksi sisar, Kaarina.

Kalervo valmistui 1.5.1933 agronomiksi muttei vanhempiensa toiveiden mukaisesti jatkanut sukutilanhoitoa Petäjävedellä. Kalervo toimi 1934-1936 Keuruun työlaitoksen johtajana ja samana aikana Kivijärven tilanhoitajana Petäjävedellä. Vuodesta 1936 kuolemaansa asti vuoteen 1941 hän toimi Saarijärven Tarvaalassa koulutilan hoitajana.

Kalervolla oli runsaasti erilaisia luottamustoimia: hän toimi Keski-Suomen maanviljelysseuran johtokunnassa ja valtuuskunnassa, hän oli Keuruun maataloustuottajain paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, Saarijärven metsänhoitoyhdistyksen ja maamiesseuraliiton puheenjohtaja. Hän toimi myös eräissä muissa yhteiskunnallisissa tehtävissä Keski-Suomessa.

Kalervo avioitui Karstulasta kotoisin olevan Annikki Jaskarin kanssa vuonna 1935. Avioliitto jäi lyhyeksi Kalervon kaaduttua jatkosodan alussa. Hän jätti jälkeensä neljä lasta, joista nuorin syntyi vasta hänen kuolemansa jälkeen.

      Kalervo Kauppi  

Kalervo oli talvisodan alkaessa reservin vänrikki. Hän taisteli Taipaleen lohkolla ja toimi sodassa pataljoonan adjutanttina. Kalervo haavoittui 18.2.1940. Hänet ylennettin v. 1940 reservin luutnantiksi.

Jatkosotaa ei Kalervo ehtinyt kauaa sotia, sillä hän kaatui heinäkuun 10. päivänä 1941 Korpiselän maastossa jouduttuaan venäläisten väijytykseen. Kalervo haudattiin ensin Tuupovaaran väliaikaiseen hautaan ja hänet siirrettiin elokuussa 1941 Petäjäveden hautausmaalle.

Luutnantti Kalervo Kauppi